Narva on poikkeuksellinen kaupunki, jossa eri kansat ja kulttuurit ovat erottautuneet ja kietoutuneet toisiinsa vuosisatojen ajan. Tämän päivän Narvassa vanha ja uusi sekä eri kulttuurit kulkevat käsi kädessä. Idän ja lännen maantieteellinen ja historiallinen risteäminen on muokannut Narvan omaperää ja ainutlaatuisuutta. Raja ei ole vain jakolinja, se on myös kohtauspaikka eri maiden, kansojen ja kulttuurien välillä.

 

Värikäs sotahistoria on jättänyt jälkensä Narvaan. Linnoituskaupunkia hallitsivat vuoron perään

tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset sekä virolaiset. Narva on ainoa paikka maailmassa, jossa viholliset sijaitsivat niin lähellä toisiaan – vain nuolenkantaman päässä, kumpikin omalla puolellaan jokea. Saksalainen 1300–1600-lukujen ritarilinna ja 1400-luvun venäläinen linnoitus seisovat yhä vastatusten muodostaen Pohjois-Euroopassa ainutlaatuisen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Vuonna 1700 suuri Pohjan sota alkoi Narvan taistelulla juuri täältä ja muutti paitsi Narvan, myös koko Euroopan kohtalon.

 

Narva on sodista riippumatta ollut aina kainsainvälisen kaupan keskus. Viikinkiaikana täältä kulki kauppatie, joka tunnetaan historiallisissa asiakirjoissa Viikinkien idäntienä “varjagien maasta kreikkalaisten maahan”.  Myöhemmin Narvan kautta vei maantie Tallinnasta Novgorodiin. Vuonna 1345 tuolloiselle kauppataajamalle myönnettiin kaupungin asema. Narva kukoistus huipentui 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana, jolloin rakennettiin kaupungin arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen keskusta. Upeat barokkirakennukset ja -korttelit muuttivat Narvan ilmeen komeaksi ja kaupunkimaiseksi. Toisen maailmansodan jäljiltä menneestä loistosta on valitettavasti säilynyt vain osa.